perjantai 21. kesäkuuta 2013

Jos sä rakkaani seisot mun vierelläin

Luonnonvoimat ovat nousseet kapinaan. Sataa, eikä aurinko ylety kuivamaan kastuneita vaatteita. Kengät luiskahtelevat kivellä yrittäessäni nähdä edes vilauksen sankarista, joka kerran toimi oppaanani. Hän näytti minulle oikean suunnaan, antoi esimakua tulevasta. Näissä sanoissa on valtavasti muistoja. Lupauksia tulevaisuudesta ja välähdyksiä menneisyydestä. Ne kulkevat rinnakkain, kädet yhteen lomittuneina, sovussa keskenään. Niiden väliin jää nykyisyys, paikka jossa seison tänä iltana. Keskellä harmaita sadepisaroita ja hymyileviä kasvoja.

Sinun sydämesi on pehmeä ja valkoinen, makusi valuu ylleni kuin samettinen peitto. Niin kauan minä haaveilin sinusta ja vihdoin olet siinä lähellä ja olet juuri sellainen, kuin haaveilin. Kohtaamme varmasti vielä uudelleen.

 
Asun lahjapaketissa. Ikkunat ovat pelkkää lumetta ja voin vain arvailla, miltä maailma niiden takana näyttää. Kaikkeen on varauduttava, ehdin jo pelätä nousevaa myrskyä.

Taivaalta katsot minua, Päivänkehrä. Sinä kaikkein yksinäisin tähti taivaalla. Olet kaukana sisaristasi, etkä pysty valaisemaan taivasta yhdessä heidän kanssaan. Sinun aikasi on päivällä, mutta yöllä kun  muut astuvan esiin, sinun valosi katoaa. Sinun tarinasi on surullisempi kuin kellään toisella. Kunpa olisit lähempänä, että voisin lohduttaa. Vaikka kosketuksesi saisikin ihoni sulamaan.

Seisomme suljetuilla porteilla, odottaen keskellä autiomaata. Minuutit matelevat, joku pysähtyy rinnalle. Sydän hakkaa lujempaa, aivan kuin vierelle tullut olisi vihollinen. Sillä hetkellä sitä on vaikea käsittää, mutta me olemme samalla puolella. Seisomme samojen joukkojen takana, samassa rivissä huutaen samoja lauseita. Näen heidät kuitenkin kilpailijoina, jotka haluavat nähdä minun kaatuvan.


Juoksen vaikka kehoni huutaa vastarintaa. Näen edessäni paikan, joka minun täytyy saavuttaa. Tulen perille voittajana. Aisaparini seuraa kintereillä. Istun tuulen alapuolella, huulillani maistuu kofeiini. Ylhäällä kylmyys valtaa kesäpäivän, sen kosketus muuttaa ihoni siniseksi.

Positiivisia yllätyksiä ja aivoraiskauksia. Lavalla vilisee kaikkea possuista Timo Soinilta lainattuun verkkopaitaan. Olen eksynyt keskelle absurdia sirkusta, enkä voi kuin nauraa muiden mukana. He tietävät tämän pelin säännöt. Minä olen shakkilaudalle eksynyt hattu Monopolista.

Epävireistä soundia, sotkuisia piuhoja. Naarmuja kokonaisuudessa, joista en jaksa välittää. Jopa kauneusvirheineen tämä ilta on täydellinen.

Happy birthday, dear. Se laulu kumpuaa sydämestä. Suuria numeroita, taakse jääneitä vuosikymmeniä. Niitä ei uskoisi olevan edes kolmea, vaikka todellisuudessa niitä on neljä. Ei sitä kasvoista uskoisi. Uskokaa kun sanon, hän tietää missä nuoruuden lähde virtaa.


 Olin unohtanut miltä huomiosi tuntuu. Naurua, silmäniskuja, pitkiä katseita. Kuin tekisit kaikkesi, etten vahingossakaan huomaisi mitään muuta näiden yhdeksänkymmenen minuutin aikana. Minä toteutan tahtoasi orjallisesti kuin pieni sylikoira, joka katsoo laumanjohtajaa ylöspäin rakastuneella katseella. Tällaiset hetket tekevät maailmastani kauniin ja hymystäni onnellisen.
 
En halua pysähtyä, minun on helppo lähteä. Korvissani soi ääni, joka käskee jatkamaan. Se on viesti, joka on kätketty musiikkiin.
Tule mukaani, yksinäinen Päivänkehrä. Pitele minua lämmössäsi, seuraa minua polkuni loppuun asti. Herää aamuun kanssani, kätke minut maailmalta kun kesäyö on hetken pimeä.

Kuva © Rockin' Hellsinki
Matka on aloitettu. Olen valmis näkemään uusia kaupunkeja ja palaamaan niihin, joita en enää milloinkaan odottanut näkeväni. Tämä polku on kaunis ja rakastan jokaista askelta, jonka sillä otan.

3 kommenttia:

  1. Rakastan sua. <3

    (ps. hauskaa on et lähen kahen tunnin pääst hakee sua juna-asemalt ja luet tän kommentin tod. näk. vast sunnuntain tai maanantain.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. xDD Hienosti osasit olla koko viikonlopun spoilaamat <3
      Mut kiitos musmus :33

      Poista