sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Tää lapsi kieltäytyy kuolemasta

Haluan pukeutua reikäisiin sukkahousuihin ja paitoihin, jotka ovat kuin kissaeläimen raatelemat. Kulkiessani kadulla kaulaani ja ranteisiini ripustetut korut ja ketjut kalahtelevat toisiaan vasten, kavaltaen minut missä milloinkin kuljen. Jokainen askeleeni kipunoi vastalausetta, epäilijät katsokoot perääni paheksuvin katsein. Haluan löytää paikkani virrasta, mutten myöskään halua mukautua sen luomaan muottiin. Haluan olla osa jotain suurempaa, mutta samalla olla päästä varpaisiin omaa luomustani, jossa ei ole mitään keneltäkään toiselta.

Haluan vangita hiuksiini sateenkaaren värit, rikkoa rajoja ja kokeilla uutta. En piittaa katseista, joita luonnottoman värinen kuontalo voi kerätä puoleensa. En välitä siitä, mitä ihmiset puhuvat selkäni takana. He saavat luoda minulle minkälaisen tarinan ikinä vain haluavat. Minä itse kuitenkin tiedän totuuden ja minulle se on tarpeeksi.

Tatuoinnit ovat ihollani muistoja, merkkejä elämän varrelta. Ne vanhenevat kanssani, mutta niihin tallennettua aikakautta ei voi unohtaa. Pelkkä katse riittää palauttamaan mieleeni jotain tärkeää, hetkiä elämäni varrelta. Jokaisen iho muuttuu, eikä minua haittaa vaikka omista rypyistäni löytyvät kaikki elämän värit. Vaikka muut näkisivät vain ruman, sotkuisen musteen muodostamia kuvioita, minulle ne ovat kehoni rakkaimmat kohdat.

Olen löytänyt oman nuoruuteni lähteen. Se kumpuaa omasta sisimmästäni, kun teen sitä mitä haluan, olen oikeilla jäljillä. Olen valmis jäädyttämään vanhat luuni vain varmistaakseni parhaan paikan konsertissa. Haluan täyttyä musiikin tuomalla energialla, hyppiä paikallani ja nostaa kädet ilmaan. Huutaa, karjua ja laulaa, vaikkei minulla olekaan kaunista ääntä. Sen hurmion syleilyssä tunnen olevani vapaa.

Kaipaan uusia maita ja seikkailuja. Haluan tarttua jokaiseen mahdollisuuteen ja tehdä tarinasta sellaisen, joka muistetaan. Olen aina valmis yrittämään, vaikka kaatuisin ja joutuisin aloittamaan kaiken alusta. Minulla on suunnitelmia ja unelmia, mutta kaiken ei tarvitse noudattaa valmista, tarkoin harkittua kaavaa. Haluan rikkoa rajoja ja tehdä asioita, joita en osaa itsekään odottaa. Haluan toimia spontaanisti ja heittäytyä mukaan hetken mielijohteesta. Hullut päähänpistot tekevät minusta onnellisen, varsinkin kun saan jakaa ne rakkaimpieni kanssa. Muilla ei ole väliä, heidän mielipiteensä ovat pelkkiä sytykkeitä jotka saavat minut yrittämään entistäkin lujemmin, olivat ne sitten puolesta tai vastaan.

Olen valmis kaikkeen. Elämä saa tehdä minulle mitä ikinä vain haluaa, riepotella, ryöstää, raiskata ja pahoinpidellä. Vaikka särkyisin, nousen uudelleen. En pysähdy milloinkaan tai käännä selkääni sille, mitä todella olen. Kaadun vasta, kun tämä tie on kulutettu loppuun. Silloin voin kääntyä vielä kerran katsomaan sitä tietä ja todeta sen olleen jonkin arvoinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti