Sivut

lauantai 13. lokakuuta 2012

Elämäni on rappio

Koska olen säädytön porsas ja himoitsen herkkuja 24/7, jäin haasteen hampaisiin Tiinan blogissa. En jaksa keksiä uusia kysymyksiä tai haastaa ketään, varsinkin kun íso osa lukijoistani taitaa olla jo vastannut tähän. Tehkööt siis kuka vain haluaa.

Suklaamoussekakkua tiistaisesta tyttöjenillasta. Oli muuten namnam.

1. Mitä suunnitelmia viikonlopuksi?
Eilen korkkasin viikonlopun leffalla, kirjalla ja baari-illalla kurssikavereiden seurassa. Jatkosta en tiedä. Lukemista, kirjoittamista, nöräämistä ja leffojen katselua kotisohvalta käsin ainakin. Jos jaksan voisin lähteä myös nuuskimaan millaisia kirppiksiä lähinurkilta löytyy. Vanhalle vakikirppikselle kun on jotain 166 kilsaa enkä pääse sinne julkisen liikenteen paikalliskortillani niin pitäisi keksiä uusi.

2. Milloin sulla on syysloma ja mitä aiot tehdä silloin?
Mulla ei ole syyslomaa ja kaikki varmaan saa nyt slaagin, mutta se ei oikeastaan haittaa. Ensi viikolla kyllä on nuo torstai ja perjantai, joina saa itse päättää meneekö koululle kirjoittamaan vai tekeekö töitä kotona. Äiskä tulee silloin kyläilemään, niin luultavasti ainakin perjantaina hengaan kotioloissa tai pyörin jossain keskustan tuntumassa.

3. Tykkäätkö talvesta?
Tykkään, jos on kunnon lumivallit ja sopivasti pakkasta. Lumiset maisemat ovat jotain tavattoman kaunista, rauhoittavaa ja inspiroivaa. Varsinkin Lapin talvesta tulee ihan älyttömän upea fiilis, se on vain jotain sanoinkuvaamattoman kaunista. Jotkut järjettömän 30 asteen pakkaset on kyllä jo liikaa ja räntäpaskatalvesta en edes aloita.

4. Mistä ostat yleensä vaatteesi?
Mulla ei taida olla mitään vakikauppaa. Suurin osa mun vaatteista taitaa olla kertynyt ulkomaan matkoilta joko itse ostettuina tai tuliaisiksi saatuina. Suomessa suosin yleensä kuitenkin CyberShopia ja bändikuteiden suhteen Backstagea, joskus hemmottelen itseäni joillakin Backstreetin ihanuuksilla. Fiorellasta tulee myös tehtyä aika paljon kivoja löytöjä, varsinkin korut ovat siellä ihania ja aika edullisiakin. Näistä tusinaketjuista tulee joskus ostettua jotain, mutta aika harvoin koska koen kaiken maailman henkkamaukat ahdistaviksi. Yleensä vain löydän kivat vaatteet sattumalta ja toisinaan yllättävistäkin paikoista.

Taiteilijaelämää?

5. Millainen fiilis sulla useimmiten on? Oletko iloinen vai surullinen ihminen?
Mä kuljen niin äärirajalta toiselle tämän suhteen. Olen välillä tosi energinen, iloinen ja selitän ihan pimeitä asioita. Yleensä näin on ollessani rakkaiden ihmisten keskellä. Välillä kutienkin olen täynnä tavatonta ahdistusta, surua, itseinhoa ja tuntuu kuin olisin erilläni koko muusta maailmasta. Tällä hetkellä koen kuitenkin olevani onnelisempi kuin vuosiin. Syynä on ehkä se, että olen lopultakin oikealla polulla. Mutta vaikka elämä itsessään tuntuu nyt melkein täydelliseltä, niin en mä pysty estämään ajottaista pahaa oloa.

6. Jos voisit päästä minne vain, missä haluaisit olla juuri nyt?
New Yorkissa, Lontoossa, keikalla... missä vain missä tunnen oloni hyväksi. Toisaalta tässäkin on ihan hyvä.

7. Mitä kadut?
Kuten sanottua, tehtyä ei saa tekemättömäksi. Mulla on kuitenkin muutamia asioita, joita toivon, ettei olisi koskaan tapahtunut. Kokemukset kuitenkin vahvistaa ja opettaa elämästä. Vaikka osa noista asioista painaa edelleen aina välillä, niin niihin on sopeuduttava. Ne on osana sitä kaarta, joka on johdattanut mut siihen mitä nyt olen.

8. Oletko sama ihminen, kuin vuosi sitten?
En ole. Olen nyt onnellisempi ja mun kaveripiiri on kasvanut paljon suuremmaksi. Mulla on vähemmän ennakkoluuloja kuin vuosi sitten ja olen kiitollisempi niistä asioista joita mulla on, vaikka monia asioita haluankin edelleen muuttaa.

9. Oletko valmis tekemään mitä vain, jonkun tietyn ihmisen takia/puolesta?
Olisin, toki riippuu vähän siitäkin mistä asiasta on kyse. Mulla on vahva empatiataso ja jos en tekisi mitään, niin luultavasti vihaisin itseäni koko loppuelämän. Mä koen saaneeni niin paljon, että mulla on varaa myös antaa ja tavallaan velvollisuus uhrata itseni rakastamieni ihmisten puolesta. Alkuun mua kyllä pelottaisi ja epäröisin, mutta kunnon sysäyksen jälkeen olisin valmis melkein mihin tahansa.



10. Mikä on elämän tarkoitus?
Ei ole olemassa yhtä tarkoitusta, jokaisella on omat tavoitteensa ja päämääränsä, joista muodostuu se oman elämän tarkoitus. Itse olen etsimässä paikkaa, jonne voin tuntea kuuluvani. Haluan kirjoittaa ja kertoa tarinoita. Se on tavattoman tärkeää, vaikka välillä on hankalaa päästä alkuun ja löytää oikeaa suuntaa niin mun on pakko puristaa se itsestäni, muuten mun elämä tuntuu kulkevan tyhjän päällä. Mulla meni 2-3 vuotta niin, etten kirjoittanut paljon mitään. Olisin väsynyt, turhautunut ja tarkoitukseton. Nyt kun olen palannut rytmiin, tuntuu kuin olisin saanut jotain tärkeää takaisin. Sitten on keikat, se täydellinen vapauden ja yhteenkuuluvuuden tunne joka niistä syntyy. Silloin en tunne oloani turhaksi tai irralliseksi. Mä haluan pitää myös kiinni niistä ihmissuhteista, joita mulla on. Välillä niitä katkeaa, eikä sille voi mitään. Elämä vie joskus eri suuntiin. Mutta se sattuu ja tulee mietittyä, miksi asiat kulkeutuivat siihen pisteeseen. Haluan elää elämää, jota itse rakastan ja joka täytetty itselleni tärkeistä asioista. Kun elää tällaisen elämän, voi lopulta kohdata lopun hymyillen ja ottaa sen vastaan kuin kauan kaivatun vieraan.

1 kommentti:

  1. Sinut on haastettu blogissani! ..Näköjään jälleen. :D ei oo pakko, jos ei jaksa.

    VastaaPoista