I
Puhtaat hiukset kuin kevätviljaa,
syyslehdet aamutakkiin ommeltuna.
Vihreän, läntisen maan kasvattama,
maailmasta jonne sota ei yllä.
Toivoin joukkooni täydennystä,
mutten löydä hänestä etsimääni.
II
Hän astuu sisään varmoin askelin,
ja hetken maailma seisoo paikoillaan.
Katseensa synkkä ja surullinen,
täynnä menneisyyden haavoja.
Vaikken vielä silloin tiennyt,
olin saanut vieraakseni kuninkaan.
Jep, shaibani on jälleen myöhässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti